Valtionvarallisuusrahasto on herättänyt paljon huomiota viime vuosina, kun useammat maat avaavat varoja ja investoivat suuryrityksiin ja omaisuuteen. Jotkut asiantuntijat arvioivat, että kaikki valtiolliset vararahastot yhdistivät yli 500 miljardin dollarin varat varoihin vuonna 2012, joiden määrän odotetaan kasvavan suhteellisen nopeasti. Tämä on herättänyt suurta huolta siitä, miten nämä varat vaikuttavat maailmantalouteen. Sellaisenaan on tärkeää ymmärtää tarkasti, mitä suvereeneja vararahastoja on ja miten ne ensin syntyivät.

SEE: Valtion varallisuusrahasto - Ystävä tai tappaja?

Mikä on julkisoikeudellinen rahasto?
Valtion varallisuusrahasto on valtion omistama rahasto, joka sijoitetaan erilaisiin rahoitusvaroihin. Raha tulee tyypillisesti maan talousarvion ylijäämältä. Kun kansakunnalla on liikaa rahaa, se käyttää valtiollista vararahastoa keinona upottaa se investointiin sen sijaan, että se säilytetään keskuspankissa tai kanavoidaan takaisin talouteen.

Suomeen kuuluvan rikkausrahaston perusteet vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdistyneet arabiemiirikunnat tuottavat suuren osan sen tuotosta viennin öljyä ja tarvitsee tapaa suojata ylijäämävarat öljypohjaisilta riskeiltä, ​​joten se sijoittaa osan rahoista valtion varallisuusrahastoon. Monet valtiot käyttävät suvereeneja vararahastoja keinona saada voittoa kansantalouden ja sen kansalaisten hyväksi.

SEURAAVA: Öljymarkkinoiden investointiopas

Valtiollisen rikkausrahaston ensisijainen tehtävä on vakauttaa maan taloutta monipuolistamalla ja tuottaa vaurautta tuleville sukupolville.

Historia Ensimmäiset varat alkavat 1950-luvulla. Valtionvarallisuusrahasto syntyi ratkaisuna maalle, jolla on julkisen talouden ylijäämä. Ensimmäinen valtion omaisuusrahasto oli Kuwait Investment Authority, joka perustettiin vuonna 1953 investoimaan ylimääräiset öljytulot. Vain kaksi vuotta myöhemmin Kiribati loi rahaston, joka pitää tulorahansa. Pikku uutta toimintaa tapahtui, kunnes kolme suurta rahastoa luotiin:

• Abu Dhabin sijoitusvirasto (1976)
• Singaporen valtion investointiyhtiö (1981)
• Norjan valtion eläkerahasto (1990)

Viime vuosikymmeninä valtioiden rikkausrahasto on kasvanut dramaattisesti. Vuonna 2012 yli 50 valtiollista vararahastoa on SWF-instituutin mukaan yli 5 biljoonaa dollaria pohjoiseen.

Hyödykkeet vs. ei-hyödykkeiden yhteisvastuulliset varat Valtionvarallisuusrahasto voi kuulua kahteen luokkaan, hyödykkeeseen tai hyödykkeeseen. Näiden kahden luokan välinen ero on se, miten rahasto rahoitetaan.

Hyödykkeiden valtionvarallisuusrahastoista rahoitetaan vientiä harjoittavat hyödykkeet. Kun hyödykkeen hinta nousee, kansat, jotka vievät kyseistä hyödykettä, näkevät suurempia ylijäämiä.Sitä vastoin, kun vientiin perustuva talous kokee kyseisen hyödykkeen hinnan laskun, syntyy alijäämä, joka voi vahingoittaa taloutta. Valtion rikkausrahasto toimii vakauttajana monipuolistaa maan rahaa sijoittamalla muille alueille.

Hyödykkeiden valtionvarallisuusrahasto on nähnyt valtavaa kasvua, kun öljyn ja kaasun hinnat nousivat vuosien 2000 ja 2012 välillä. Vuonna 2012 hyödykkeiden rahastot olivat yli 2 dollaria. 5 biljoonaa.

SEE: Öljy- ja kaasuteollisuuden peruskanta

Hyödykerahastoja rahoitetaan tyypillisesti ylijäämävarojen ylijäämästä. Muiden kuin raaka-aineiden rahastot olivat vuonna 2012 yhteensä 2 biljoonaa dollaria, mikä on kolme kertaa kolme vuotta aikaisemmin.

Tällä hetkellä suurin osa rahastoista rahoitetaan hyödykkeillä, mutta raaka-aineet eivät voi ylittää 50: tä prosenttia kokonaismäärästä vuoteen 2015 mennessä.

Mitä julkisyhteisöjen varat sijoittavat? Valtion omistamat varat ovat perinteisesti passiivisia, pitkäaikaisia ​​sijoittajia. Vain harva valtion omaisuusrahasto paljastaa koko salkun, mutta valtiolliset vararahastot sijoittavat laajaan valikoimaan omaisuusluokkia, kuten:

• Valtion joukkovelkakirjalainat
• Osakkeet
• Ulkomaiset suorat sijoitukset

vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kuten hedge-rahastoihin tai pääomasijoituksiin, joita useimmat vähittäissijoittajat eivät voi käyttää. Kansainvälinen valuuttarahasto kertoo, että valtion omaisuusrahastoilla on suurempi riski kuin perinteisillä sijoitussalkkuilla, joilla on suuret panokset usein epävakaissa kehittyvillä markkinoilla.

SEE: Miksi maarahastot ovat niin vaarallisia

Valtion varallisuusrahastoissa käytetään erilaisia ​​sijoitusstrategioita:

• Jotkut rahastot sijoittavat yksinomaan julkisesti noteerattuihin rahoitusvaroihin.
• Muut investoivat kaikkiin tärkeimpiin omaisuusluokkiin.

Rahastot ovat myös erilaiset hallintotasossa, jonka ne olettavat sijoittaessaan yrityksiin:

• Suojaa varoja, jotka asettavat rajan yrityksen ostamien osakkeiden lukumäärään ja asettavat rajoituksia joko salkkujen monipuolistamiseksi tai noudattaa omia eettisiä standardejaan.
• Muut valtiolliset vararahastot ryhtyvät aktiivisempaan lähestymistapaan ostamalla suurempia panoksia yrityksissä.

Kansainvälinen keskustelu Valtionvarallisuusvarat edustavat suurta ja kasvavaa osaa maailmantaloudesta. Näiden rahastojen koko ja mahdollinen vaikutus kansainväliseen kauppaan on johtanut huomattavaan vastustukseen, ja kritiikki on noussut esiin kiistanalaisten investointien jälkeen Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Vuosien 2006-2008 asuntoluottokriisin jälkeen valtion omaisuusrahastot auttoivat pelastamaan kamppailevat länsimaiset pankit CitiGroup, Merrill Lynch, UBS ja Morgan Stanley. Tämä johti kriitikoiden huolissaan siitä, että ulkomaiset valtiot saivat liikaa valtaa sisäisten rahoituslaitosten hallussa ja että nämä valtiot voisivat käyttää tätä valvontaa poliittisista syistä. Tämä pelko voisi johtaa myös investointisuojeluun, joka voi vahingoittaa maailmantaloutta rajoittamalla arvokkaita investointien dollareita.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa monet rahoitus- ja poliittiset johtajat ovat korostaneet valtiollisten vararahastojen valvonnan ja mahdollisen sääntelyn merkitystä.Monet poliittiset johtajat väittävät, että suvereeniset varallisuusvarat uhkaavat kansallista turvallisuutta ja niiden avoimuuden puute on tuonut esiin tämän kiistan. Yhdysvallat käsitteli tätä huolenaiheen antamalla ulkomaisten investointien ja kansallisen turvallisuuden säädöksen vuodelta 2007, mikä vahvisti tarkempaa valvontaa, kun ulkomaalainen hallitus tai valtion omistuksessa oleva yritys yrittää ostaa U.S.-omaisuuden.

Läntiset valtuudet on varjeltu suurten rikkausvarojen sijoittamisen mahdollistamiseksi ja ovat pyytäneet avoimuuden lisäämistä. Koska ei ole olemassa merkittäviä todisteita siitä, että varat toimivat poliittisten tai strategisten motiivien perusteella, useimmat maat ovat pehmentäneet asemaansa ja jopa tyytyväisiä sijoittajiin.

Bottom Line Valtioiden omistamien rahavarojen koko ja määrä kasvaa edelleen, mikä takaa, että nämä varat tulevat olemaan ratkaiseva osa maailmantaloutta tulevaisuudessa. Yksi raportista kertoo, että jos valtiollisten vararahastojen kasvu jatkuu nykyisessä tahdissaan, ne ylittävät Yhdysvaltojen vuotuisen taloudellisen tuoton vuoteen 2015 mennessä ja Euroopan unionin vuoteen 2016 mennessä. Suorat vararahastot ovat tärkeä kehitys kansainvälisille investoinneille ja koska sääntely- ja avoimuuteen liittyvät kysymykset ratkaistaan ​​tulevina vuosina, nämä varat ovat todennäköisesti tärkeässä asemassa globaalin talouden muokkaamisessa.