Kreikan velkakriisi jatkaa maailmanlaajuisten talousuutisten otsikkoa lähes kymmenen vuoden kuluttua tunnustamisesta. Kriisi on valmistettu niin kauan, että kertaus siitä, mikä aiheutti sen ensiksi, saattaisi olla kunnossa.

Velkakriisi on peräisin Kreikan hallituksen verotuksellisesta rasituksesta ("rikottomuus" määritellään tuhlaisiksi ja liiallisiksi menoiksi). Kun Kreikka tuli Euroopan unionin kymmenenneksi jäseneksi 1. tammikuuta 1981, sen talous ja talous olivat hyviä, velan suhteessa BKT: hen 28 prosenttia ja budjettialijäämästä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT: hen. Mutta tilanne heikkeni dramaattisesti seuraavien 30 vuoden aikana.

Lokakuussa 1981 Andreas Papandreoun vuonna 1974 perustama Panhellenic Socialist Movement (PASOK) tuli valtaan populistiselle alustalle. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana PASOK vuorotteli valtaan New Democracy -puolueen kanssa, joka perustettiin myös vuonna 1974. Jatkuvassa tarjouksessa, että äänestäjät onnistuivat, molemmat osapuolet ylensivät vapaata hyvinvointipolitiikkaa äänestäjillään, mikä aiheutti paisutetun, tehottoman ja protektionistisen taloudessa.

Esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöiden palkat nousivat automaattisesti vuosittain sen sijaan, että ne perustuisivat esimerkiksi suorituskykyyn ja tuottavuuteen. Eläkkeet olivat myös anteliaita. Kreikan mies, jolla oli 35 vuotta julkisen sektorin palvelua, voi siirtyä eläkkeelle kypsän 58-vuotiaana ja kreikkalainen nainen voi eläkkeellä eläkkeellä jo 50-vuotiaana tietyissä olosuhteissa. Ehkä kaikkein surullisin esimerkki tarpeettomasta anteliaisuudesta oli se, että kreikkalaisille työntekijöille myönnettiin 13. ja 14. ^th -monivuosittaiset maksut. Työntekijät saivat joulukuuhun lisämaksun auttaakseen lomakustannuksissa ja saivat myös puolen kuukauden palkan pääsiäisenä ja puolet heidän lomastaan.

Alhaisen tuottavuuden, kilpailukyvyn heikkenemisen ja rajujen veropetosten vuoksi hallitus joutui turvautumaan massiiviseen velkaantumiseen, jotta puolue menisi. Kreikan liittyminen euroalueeseen tammikuussa 2001 ja euron käyttöönotto teki hallitukselle paljon helpompaa lainata. Tämä johtui siitä, että Kreikan joukkovelkakirjalainojen tuotot ja korkotaso laskivat voimakkaasti, kun ne yhdistyivät voimakkaiden Euroopan unionin (EU) jäsenten, kuten Saksan, kanssa. Esimerkiksi 10 vuoden Kreikan ja Saksan valtionlainojen tuottoero laski yli 600 peruspistettä vuonna 1998 noin 50 peruspisteeseen vuonna 2001. Tämän seurauksena Kreikan talous kasvoi, kun BKT: n reaalikasvu oli keskimäärin 3,9% vuoteen 2001-2008, toiseksi nopein Irlannin jälkeen euroalueella.

Mutta tämä kasvu oli jyrkkä hinta, kasvavan alijäämän ja kasvavan velkataakan muodossa. Tätä pahensi se, että nämä Kreikan toimenpiteet olivat jo ylittäneet EU: n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiset rajat, kun ne hyväksyttiin euroalueelle.Esimerkiksi Kreikan velka suhteessa BKT: hen oli 103 prosenttia vuonna 2000, selvästi yli 60 prosentin suuruisen euroalueen yläpuolella. Kreikan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT: hen oli 3. 7 prosenttia vuonna 2000, mikä on myös yli kolmen prosentin rajan.

Jig nousi pian vuoden 2008 - 2009 finanssikriisin jälkeen, kun sijoittajat ja velkojat keskittyivät USA: n ja Euroopan valtavia velkaantumia. Sijoittajien olettamana todellinen mahdollisuus vaatii PIIGS: n (Portugalia, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa ja Espanjaa) antamaan huomattavasti korkeampia saantoja valtion korvaukseksi tästä lisäriskeestä. Tähän asti Pohjois-Saksan varakkaiden naapureidensa naamioivat PIIGSin valtionvelkasarjan. Tammikuun 2012 aikana 10 vuoden Kreikan ja Saksan valtion joukkovelkakirjalainojen tuottoero on kasvanut 3,300 peruspistettä, St. Louisin keskuspankin tutkimuksen mukaan.

^{Lähde: kauppaekonomia. com}

Kun Kreikan talous supistui kriisin seurauksena, velka suhteessa BKT: hen nousi ja nousi 180 prosenttiin vuonna 2011. Lopullinen kynsi arkussa tuli vuonna 2009, jolloin uusi kreikkalainen hallitus johti Papandreoun poikaa George tuli valtaan ja paljasti, että julkisen talouden alijäämä oli 12. 7%, enemmän kuin kaksinkertainen aiemmin esitettyyn lukuun, velkakriisin lähettäminen korkeammalle pyydykselle.

Bottom Line

Kreikan velkakriisi oli alkanut aikaisempien hallitusten verotuksellisesta rasituksesta osoittaen, että kuten yksilöillä, kansakunnilla ei ole varaa elää keinojaan pidemmälle. Tämän seurauksena kreikkalaiset joutuvat elämään tiukoilla säästötoimilla vuosia. Päätös velanhuojennuksesta maassa tehdään vuonna 2018 EU: n mukaan.