Neljä suurinta arvopaperipörssin (ETF) varoja ovat SPDR Gold Trust (NYSEARCA: GLD GLDSPDR Gold Trust121 65 + 0 85% Highstockilla 4. 2. 6 ), iShares COMEX Gold Trustin (NYSEARCA: IAU IAUiShs Gold Trust TrustUnits12) 31 + 0. 82% Created with Highstock 4. 2. 6 ), DB Gold Fund (NYSEARCA: DGL DGLPS DB Gold Fd40 75 + 0 94% Highstock 4. 2. 6 ) ja ETFS Physical Swiss Gold -osuudet (NYSEARCA: SGOL SGOLETFS Gold Trust Units124 06 + 0. 79% Luotu Highstockilla 4. 2. 6 ). Nämä ETF: t lanseerattiin marraskuussa 2004, tammikuussa 2005, tammikuussa 2007 ja syyskuussa 2009, joten siellä on ollut vain kaksi laajennettua häränmarkkinaa, koska nämä tuotteet ovat syntyneet. Kullan hintoihin vaikuttava ensisijainen tekijä on globaali inflaatio, erityisesti USA: n dollari. Normaalin taloudellisen vahvuuden aiheuttamilla normaaleilla sonnien markkinoilla inflaatio on vähäistä, kun työttömyys laskee ja tuotantokapasiteetin käyttöaste nousee syklin alkamisen myötä. Kun talous lähestyy huippuoloja, inflaatio alkaa kasvaa ja kullan hinta nousee. Sellaisena, normaalikasvuiset sonnien markkinat liittyvät epäsuorasti ja korreloivat positiivisesti kullan hintaan. Monimutkaiset tekijät voivat kuitenkin hämärtää tämän suhteen.

Härkämarkkinat kultaisten ETF: iden käynnistämisen jälkeen <2000> 2000-luvun puolivälissä, mikä johti vuoden 2008 finanssikriisiin, USA: n osakemarkkinat kokivat merkittävän härkärajan. Tämän ajankohdan aikana SPDR: n ja iSharesin käynnistämät ETF: t suunniteltiin seuraamaan kultaa. Tammikuusta 2005 lokakuuhun 2007 S & P 500 arvosti 29,4%. Samana ajanjaksona GLD ja IAU arvosivat 68, 5 ja 82, vastaavasti 2%. Vuoden 2011 syksyn ja kevään 2015 välisenä aikana U.S.-osakkeet kokivat yhden suurimmista kasvukausistaan. S & P 500 -yhtiöt kasvoivat 80% ja Russell 2000 -indeksi nousivat 84%. Samana ajanjaksona GLD, IAU ja SGOL laskivat 36 prosenttia, kun taas DGL laski 39 prosenttia.

Härkämarkkinoiden väliset erot

Suuret kultaiset ETF: t julkaistiin vain kaksi laajennettua härkäaikaa, ja kullan ja osakkeiden välinen korrelaatio oli kussakin tapauksessa erilainen. Ensimmäisessä tapauksessa Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksin (CPI) vuotuinen prosenttimuutos oli suhteellisen korkea eikä koskaan laskenut alle 2,5: tä prosenttia vuoden 2006 kolmannelle neljännekselle. Sitä vastoin vuosi- kuluttajahintaindeksissä harvoin nousi yli 2% toukokuusta 2012 tammikuuhun 2016, jolloin muutokset laskivat negatiiviselle alueelle useita kuukausia kohti vuonna 2015. Federal Reservein julkaiseman epäsuoran viisivuotisen inflaatiovauhdin ennakointiprosentti laski alle 2% syyskuussa 2011 ennen kuin se toipui historiallisesti normaalimmalle tasolle ja laski sitten hitaasti elokuusta 2014 helmikuuhun 2016, jolloin luku laski alle 1.5%.

Nämä erot kuvastavat kullan ja osakkeiden välistä epäjohdonmukaista suhdetta, sillä härän markkinat tapahtuivat eri inflaatioympäristöjen keskellä. 2000-luvun puolivälissä markkinat katalysoitiin havaitulla taloudellisella vahvuudella. Liiketoimintaperiaatteita pidettiin terveinä ja odotukset tulevasta kasvusta olivat korkeat, mikä aiheutti osakekurssien nousevan. Koska talouskasvun syklit kypsyvät ja lähestyttävät huippuja, työttömyys on yleensä alhainen ja tuottava kapasiteetin käyttöaste on korkea. Nämä edellytykset johtavat palkkojen nousuun ja tavaroiden ja palveluiden hintojen nousuun, jotka ovat inflaation tärkeimpiä tekijöitä. Sen vuoksi on tavallista, että terveen taloudellisen kasvun mukana seuraa inflaatio, ja kullan on osoitettu vastaavan positiivisesti inflaatiota. Vuodesta 2005 vuoteen 2007 kuluttajahintaindeksillä oli suhteellisen korkea kasvu ja inflaatioennusteet olivat suhteellisen korkeat, mikä karsivat kullan hintoja.

U.S: n sonnimarkkinat vuosina 2011-2015 sattui historiallisesti ainutlaatuisten olosuhteiden keskellä. Koko tämän ajanjakson aikana maailmantaloudessa oli perustavanlaatuisia heikkouksia ja ennennäkemättömiä rahapoliittisia olosuhteita. Korot olivat historiallisissa alhaisimmissa määrin monissa suurissa talouksissa, kun edellisen laman jälkeen toteutettiin ekspansiivinen rahapolitiikka. Etelä-Amerikan talouksissa käsiteltiin pitkittyneitä, monimutkaisia ​​talouden taantumia. Kiinan tuotanto näytti hidastuvan, mikä heikensi alueellista ja globaalia taloudellista toimintaa. Eräiden Euroopan talouksien verotukselliset ongelmat herättivät huolenaiheita ja herättivät taloudellisen tartunnan uhkan. Kun otetaan huomioon kaikki nämä ehdot, sijoittajat olivat skeptisiä siitä, että talouskasvu luonnollisesti kannustaisi inflaatiota, koska korkea työttömyys ja kapasiteetin käyttöaste vaikeuttivat palkkojen ja hintojen nousua. Huolestui myös siitä, että keskuspankit menettivät tehoaan sen jälkeen, kun ne olivat liioitelleet edellisestä myllerryksestä. Alhaiset inflaatio-odotukset eivät tuottaneet kullan hintoja. Näitä vaikutuksia pahentivat USA: n dollarin arvostus ja U.S.-osakkeiden kysynnän kasvu muiden alueiden heikkouksien takia.