Koska toimitusjohtaja vastaa sekä yhtiön lyhyen että pitkän aikavälin strategioista, osakekurssi heijastaa johtopäätösten vaikutusta. Monet niihin liittyvistä strategioista keskittyvät osakkeenomistajan arvon luomiseen. Koska toimitusjohtajat ovat vastuussa tuloksistaan ja tuloksistaan, heidän on vastattava osakkeenomistajille, jos osakekurssit heikkenevät.
Toimitusjohtajien päätökset kaikilla liiketoiminta-alueilla vaikuttavat sijoittajiin. Yritysten kasvustrategian näkökulma, uusien tuotteiden vapauttaminen, uusien markkinoiden laajentaminen, uusien omaisuuserien hankkiminen tai yritysstrategian muutos saattavat vaikuttaa osakekurssin toteutumiseen. Jos sijoittajat tulkitsevat tietyn strategian myönteisesti, miten se hyödyttää yhtiön kannattavuutta, osakekurssin pitäisi nousta.
Markkinat pitävät myös pääomien budjetoinnin vaikutusta. Tämän jälkeen yritys päättää, lisäävätkö velkojaan tai antavat pääomaa tulevaisuuden investointitarpeiden rahoittamiseksi. Jos sijoittajat kokevat olevansa liian paljon velkaa tai että oman pääoman antamisesta on laimentava vaikutus, osakekurssi saattaa tulla paineeksi. Samoin yhtiön osinkopolitiikalla on usein vaikutusta osakekurssiin. Jos yhtiö päättää korottaa osingonsa, osakekurssi reagoi usein positiivisesti, koska sitä tulkitaan yrityksen vahvuuden merkiksi. Toisaalta osinkoa leikataan usein usein negatiivisesti, koska se viittaa siihen, että yhtiöllä on vähemmän kannattava kassatila.
Harvard Business Reviewin mukaan toimitusjohtajan on saatava oikea tasapaino lyhyen ja pitkän aikavälin painopisteiden välillä, kun hän pyrkii ottamaan yrityksen eteenpäin ja tyydyttämään osakkeenomistajien edut. Tämä on yksi syy, miksi sijoittajasuhteiden osastot ovat tärkeässä asemassa toimitusjohtajan viestin selkeyttämisessä ja osakkeenomistajien odotusten hallinnassa.
Millä tavoin uppoamisrahasto voi vaikuttaa joukkovelkakirjojen tuottoihin?
Selvittää, miten joukkovelkakirjalainan varainhankinta vaikuttaa yritysten joukkolainojen todennäköisiin tuottoihin ja selvittää, miksi sijoittajat pitävät näitä joukkovelkakirjoja eri tavoin.
Millä tavoin valtion sääntely vaikuttaa vakuutusalaan?
Miten vakuutussektorin julkinen sääntely johtaa korkeampiin hintoihin, suurempaan riskiin ja järjestelmään, jossa kuluttajalla ei ole kannustimia kustannusten alentamiseen.
Millä tavoin taantuma todennäköisesti vaikuttaa talouteen marginaalisen suvaitsevaisuuden säästämiseen?
Oppivat, miksi takaiskuihin liittyy usein marginaalisen säästötavoitteen lisäys ja onko kyse suuntauksesta.