Kysynnän kimmoisuus on taloudellinen mitta kysynnän herkkyydestä suhteessa toisen muuttujan muutokseen. Hyvän palvelun tai palvelun vaatima määrä riippuu useista tekijöistä, kuten hinnasta, tuloista ja etusijasta. Aina kun nämä muuttujat muuttuvat, se aiheuttaa hyvän tai palvelun vaatiman määrän muutoksen.
Esimerkiksi kun vaaditun määrän muutoksen ja hinnan tai palvelun hinnan välillä on yhteys, elastisuus tunnetaan kysynnän hintajousoksi. Kaksi muuta tärkeintä kysyntäjoustoa ovat kysynnän tulojen elastisuus ja kysynnän ristiinkytkeminen.
Kuluttajien tulot ovat hyvin tärkeässä asemassa hyvän tai palvelun kysynnässä. Kun kuluttajien tulotaso muuttuu, se aiheuttaa hyvän tai palvelun vaatiman määrän muutoksen, jos kaikki muut tekijät pysyvät samoina. Hyvän palvelun tai palvelun vaatiman määrän muutoksen herkkyys suhteessa kuluttajien tulojen muutoksiin kutsutaan kysynnän elinkelpoisuudeksi. Kysynnän elinkelpoisuuden laskemisessa käytetty kaava on hyvän tai palvelun vaatiman määrän prosentuaalinen muutos jaettuna prosentuaalisella muutoksella kuluttajien tuloihin.
Jos kysynnän tulojousto on yli 1, hyvää tai palvelua pidetään ylellisyytenä ja tulojen elastisena. Hyvää tai palvelua, jonka kysyntä on elinkelpoista nollan ja yhden välille, pidetään normaalina hyvänä ja tulot ovat joustamattomia. Jos hyödykkeellä tai palvelulla kysynnän elinkelpoisuus on alle nollan, sitä pidetään huonompana ja negatiivisen tulon elastisuus.
Oletetaan esimerkiksi, että hyvä on -1: n kysynnän tulokehitys. 5. Hyvää pidetään huonompana ja tämän hyvityksen vaatima määrä laskee, kun kuluttajien tulot nousevat.
Toinen esimerkki kysynnän joustavuudesta on kysynnän ristiriitaisuus. Tämä mittaa kuinka herkkä määrä, mitä hyvän tavaran tai palvelun vaatima määrä on suhteessa samanlaisen tavaran tai palvelun hinnan muutokseen. Kysynnän ristiinkestävyys lasketaan jakamalla yhden tavaran vaaditun määrän prosentuaalinen muutos jaettuna korvaavan tavaran hinnan prosentuaalisella muutoksella.
Jos tavaroiden kysynnän ylittävyys on suurempi kuin nolla, tavarat sanotaan korvaaviksi. Tavaroilla, joiden kysyntä ylittää joustavasti nolla, nämä kaksi tavaraa ovat toisistaan riippumattomia. Jos kysynnän ristivuorovaikutus on pienempi kuin nolla, näiden kahden tavan sanotaan olevan täydentäviä.
Esimerkiksi hammastahna on esimerkki korvaavasta hyödystä. Jos yhden hammastahnan hinnan hinta nousee, toisen brändin kysyntä kasvaa.Esimerkki täydentävistä tavaroista on hot dog-pullia ja hot dogs. Jos kuumien koirien hinta nousee, kun kaikki muut pysyvät muuttumattomina, kuumakakkujauhojen kysyntä vähenee.
Mikä on ero säännöllisen kysynnän ja kysynnän ja tarjonnan ja kysynnän välillä?
Ymmärtää, miten yritykset käyttävät tarjontaa ja kysyntää ja yhdistävät tarjonnan ja kysynnän taloudellisen toiminnan ennustamiseen. Lue lisää kysynnän ja tarjonnan suhteesta.
Mitkä ovat esimerkkejä joustamattomista tavaroista ja palveluista, joita tarjonnan ja kysynnän laki ei koske?
Selvitä, miten tarjonnan ja kysynnän säännöt toimivat tavaroille ja palveluille, jotka ovat erittäin joustamattomia, mukaan lukien tavarat, joita ei ole vielä löydetty.
Mitkä ovat muutamia esimerkkejä rahavirtaa rahoituksesta (CFF)?
Oppia esimerkkejä rahoituksen kassavirrasta, kuten miten yritykset rahoittavat toimintansa ja miten se näkyy rahavirtalaskelmassa.