Missä määrin valtion sääntely vaikuttaa elektroniikkateollisuuteen?

Eduskuntavaalit 2019: YLE pienpuoluetentti (FiNSUB) (Marraskuu 2024)

Eduskuntavaalit 2019: YLE pienpuoluetentti (FiNSUB) (Marraskuu 2024)
Missä määrin valtion sääntely vaikuttaa elektroniikkateollisuuteen?
Anonim
a:

Monet elektroniikkateollisuuden yritykset ovat tiukasti säänneltyjä. Ympäristö- ja tuotteiden laatuvaatimukset ovat yleisiä ympäri maailmaa. Vientilakien noudattaminen edellyttää lisäresursseja. Monille yrityksille näillä säännöksillä on huomattavia toimitusketjun kustannuksia. Valtion säädösten noudattaminen voi edellyttää erikoistuneiden tarkastusten, ohjelmistojen ja laitteiden käyttöä. Vaikutus elektroniikkayrityksiin on merkittävä. Yritysten on otettava nämä kustannukset huomioon kustannuksina ja maksettava merkittäviä sakkoja sääntöjen noudattamatta jättämisestä. Muut maat säätelevät teollisuutta eri tasoilla. Joissakin maissa on vain vähän tai ei lainkaan elektroniikkateollisuuden sääntelyä, vaikka jotkut sääntelevät pilaantumista ja ympäristövaikutuksia.

Toimitusketjun kulut elektroniikkateollisuuden yrityksille ovat tyypillisesti hyvin korkeat ja kasvavat aina, kun uudet säännöt asettavat suuremman tuotantomäärän. Asetukset lisäävät toimitusketjun kustannuksia kasvattamalla tuotantoon, pakkaamiseen, jakeluun ja elektroniikkalaitteiden hävittämiseen liittyviä kuluja. Ympäristösäännöissä määritellään usein, miten raaka-aineet saadaan ja puhdistetaan käytettäväksi. Jotkut lait rajoittavat materiaalien hankkimista konfliktialueilta. Näillä asetuksilla pyritään vähentämään terrorismia tukevia varoja ja rahoittamaan rajoittavia järjestelmiä. Muut ohjeet määräävät, miten myrkyllisiä aineita tulisi käyttää kuluttajien ja työntekijöiden turvallisuuden suojelemiseksi. Vaikka nämä ohjeet usein edellyttävät, ne lisäävät kustannuksia ja aiheuttavat usein korkeampia hintoja.

Hallituksen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi monien yritysten on arvioitava toimitusketjujaan ulkopuolisten resurssien ja konsulttien avulla. Tämä prosessi voi olla kallista, ja toimitusketjussa tapahtuvat muutokset saattavat edellyttää erilaisten tuotantomenetelmien ja materiaalien käyttöä. Osa näistä muutoksista lisää tehottomuutta ja lisäävät liiketoiminnan tuotantokustannuksia. Korkeammat kustannukset voivat vähentää yhtiön kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tyypillisiä suurten amerikkalaisten yritysten, joilla on vähintään 500 työntekijää, maksoivat noin 7,75 dollaria työntekijää kohden vuoden 2008 sääntelykustannuksissa. Kaiken kaikkiaan sähköisen sektorin ja muiden amerikkalaisten toimialojen sääntely oli vähintään 1 dollaria. Inflaatiota laskettaessa se kasvoi 3% vuosina 2004-2008.

Monet näistä määräyksistä ovat vahvempia Yhdysvalloissa ja Euroopan maissa. Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2003 huomattavasti lisääntyneitä ympäristöasetuksia, ja Kaliforniassa noudatettiin nopeasti EU: n versiota vastaavaa lakia. Nämä lait rajoittavat tiettyjen aineiden, joiden tiedetään olevan myrkyllisiä. Rajoitukset koskevat kulutustavaroita ja niiden hävittämistä.

Yhdysvaltojen ulkopuolella monet maat säätelevät ympäristövaikutuksia kevyesti, mutta säätelevät yhä enemmän tuotannon aikana syntyvää pilaantumista. Koska elektroniikkateollisuus kasvaa näiden maiden sisällä, lisätään asetuksia, joilla vähennetään tuotantoon liittyviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Sähköjätettä säännellään Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Intiassa, ja nämä maat säätelevät yhä enemmän myrkyllisiä aineita. Japani tarvitsee etikettejä, joissa on yksityiskohtaisia ​​ainesosia ja luettelo myrkyllisistä aineista elektroniikkatuotteissa. Latinalaisen Amerikan maissa on yleensä rajoitettuja lakeja, jotka sääntelevät sähköistä jätettä ja jätehuoltoa.